Blogi

Lavastus tuo mystiikan näyttämölle

lähettänyt Hanna Lehtinen 7.10.2017 klo 13.13

Ramandan tanssi rakentuu mustalaismyyteistä, ikimetsästä, mustalaisleiristä ja merentakaisesta linnasta. Kokosimme Aleksanterin teatteriin kaikkien näiden lavasteet ja vielä tämän viikon niitä parannetaan ja siistitään yksityiskohtia. Metsässä nähdään oikeita puita, mustalaisleiri kulkee kärrien kanssa tavaraa kantaen, luonnon helmassa ja kerääntyy iltanuotiolle. Tässä blogitekstissä avaan hiukan lavasteiden syntyä ja saatte muutamia vinkkejä erilaisten proppien rakentamiseen.

Metsä näyttämöllä

Istuimme ohjelmoimassa valotekniikkaa, kun vieraileva kollega toisesta teatterista kommentoi: "On teillä h
ieno lavastus. Yksinkertainen näyttää hyvältä." Olemme valinneet lavastukseen muutaman yksinkertaisen ja selkeän elementin sekä ihan oikeita kantoja ja puita metsästä. Valaistuksella kaikki saadaan toisintamaan metsän lämmintä syleilyä. Pienet hevoskärryt ja nuotion kajo tuovat leiriin henkeä.

Puiden ja kantojen juurille valmistimme villaisesta pellavakuidusta vihreäksi värjäämällä 
kestävää sammalta. Siihen kiinnitettiin vielä paikoin kukkia niin, että metsä pääsee loistoonsa.

Kuten saduissa yleensä, tässäkään myyttisessä seikkailussa ei kaikkialla ole aivan yhtä ystävällistä kuin mustalaisten metsässä vaellellessa. Meren takana kohoaa Saimin linna, jossa tapahtuu kummia. Saimin valtaistuin on verhoiltu kullalla ja hänen kauniissa linnassaan vaanii pelottavia otuksia.



Ensimmäisenä lavastustyönämme kokosimme Saimille suuren hyllyn, joka kattaa kaikki yrtit, marjat ja 
keitosten muut ainekset. Hyllyä peittävät hämähäkin seitit ja sitä pitkin matelee käärmeitä. Saimin huonetta koristaa myös valtaistuin, kynttelikkö ja tornihuoneen keskellä porisee suuri valurautapata. Hämähäkin seittien ohessa komeilee tietenkin myös muutama suuri hämähäkki ja lepakko. Valitsimme hyllyn rakennuspuiksi leveän rungon kyljestä veistetyt, kaarnaiset laudat. 

Punanaamiosta löytyivät kaikki pelottavat eläimet ja ennen kaikkea katosta padan ylle laskeutuva valtava hämähäkki. Savukone ja valot padan sisällä kruunaavat tunnelman. Saa nähdä, mikä kumma sitä Saimia oikein vaivaa ja mitä kaikkea linnassa meren takana lopulta tapahtuu...

www.punanaamio.fi

Tunteiden sekä kulttuurierojen käsittely tarinan lähtökohtana

lähettänyt Hanna Lehtinen 20.5.2017 klo 11.20   [ 20.5.2017 klo 11.36 päivitetty ]

Ramandan tanssi kertoo mytologisen seikkailun ja sadun lapsille, nuorille sekä aikuisille.

Lasten elämässä sadun maailma on läsnä, mielikuvitus on vahva ja omia rooleja vaihdetaan useita kertoja päivässä. Lapset ovat leikeissään hyviä, pahoja, rohkeita, pelokkaita, röyhkeitä, viekkaita, rehellisiä ja ystävällisiä. He ovat samaa ystävien ja aikuisten kanssa, ja he opettelevat, miten muut reagoivat heidän käytökseensä ja tunteisiinsa sekä, miten itse voivat reagoida muiden käytökseen ja tunteisiin.


Lasten maailmassa työskennellessäni olen nähnyt tunteiden, minuuden sekä muiden toiminnan ymmärtämisen vaikeuden. Lapset eivät niinkään huomaa kulttuurieroja tai erottele leikkitovereita ulkonäön perusteella. He huomaavat toiminnan. Mitä kaveri tai aikuinen tekee tai sanoo, ja tarkoittaako hän sitä tosissaan?


Lapselle ei voi valehdella, hänelle ei voi teeskennellä. Hänen omat tunteensakin ovat tosia ja vahvoja. Lasten kysymys on, miten ymmärtää, mistä tunteesta on kyse toiminnan takana. Miten itse toimia vahvan tunteen vaikuttaessa? Miten rauhoittua tai kohdata toisen suuttumus ja esimerkiksi siitä johtuva ilkeä teko? Miten nähdä oman tunteen ohi kaverin aiheuttama vahinko ja ymmärtää, miksi toinen teki niin ja mitä hän silloin tunsi?


Ramandan tanssi kuljettaa nuoremmat lapset läpi taikamaailman, jossa ihmiset etsivät yhdessä tietä vihaa, kateutta, pelkoa, suuttumusta ja ahneutta vastaan. He auttavat toisiaan niiden tunteiden aiheuttamista esteistä yli ja rakentavat hajottavien tunteiden tilalle anteeksiantoa, hyvyyttä, rakkautta ja lempeyttä.


Ystävyys ja aitous kumoavat ilkeimmänkin ihmisen tekemän tuhon ja auttavat jokaista tulemaan jälleen ystävälliseksi. Ramandan tanssi on aitouteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä rehellisyyteen perustuva kertomus, joka näyttää esimerkin siitä, miten pienikin koululainen voi auttaa omaa ystäväänsä, vaikka tuntuisi, että kaveri käyttäytyy aina ilkeästi muita kohtaan. Sadun tarina pohjautuu mustalaisten kulttuuriin, kansanperinteeseen ja kansansatuihin, joiden avulla katsojat pääsevät myös ymmärtämään, miten erilaisten tapojen, vaatteiden ja muiden kummallisten kulttuurierojen takana saattaa edelleen olla sama arvomaailma kuin omassa kulttuurissamme. Jos arvomme ovat samat, pystymme aina ymmärtämään toisiamme. Jos puolestaan keskitymme ainoastaan tapakulttuurin eroihin, emme kenties koskaan kohtaa toisiamme aidosti.



Opettajille ilmainen sisäänpääsy lapsiryhmän kanssa. Syksyllä valmistuvat esitykseen kuuluvat opetusmateriaalit ovat ladattavissa 1.9. alkaen näytelmän verkkosivuilta kohdasta Tilausesitys. Varaa tai osta liput nyt.


Teos, joka on sydämellinen, sykkii, keskustelee ja ottaa kantaa

lähettänyt Hanna Lehtinen 1.5.2017 klo 11.18

16.11.2016 klo 16 astuimme Birgit Tapaninen Baltzarin kanssa suureen, luentomaiseen huoneeseen. Oli alkamassa Ramandan tanssin ensimmäinen lukuharjoitus ja ensimmäinen hetki, kun kaikki näyttelijät, tuotantotyöryhmä, tanssijat ja muusikot tapaisivat, saisivat käsikirjoituksen ja tarina voisi alkaa. 

Sammutimme salin loisteputkivalaisimet, ja aloimme kantaa nurkista himmeämpiä jalka- ja pöytälamppuja lu
odaksemme halutun valaistuksen. Pöydälle aseteltiin pieniä tuikkuja ja erilaisia lyhtyjä. Rene Mikkola, nuori taiteilijamme, oli jo lähettänyt näytelmän graafisen logon minulle, siitä puuttui enää 
viimeiset lisättävät elementit ja istuin tietokoneen ääreen ja aloin muokkaamaan kuvaa. Samaan aikaan työparini keitti kahvia ja laittoi pöytään tarjottavia, jotka ihana Yhteiset lapsemme ry:n Irma Marttinen oli käynyt meille ostamassa.

Odotukset olivat kovat. Jokaisella paikalla pöydässä säteili juuri monistettu, puhdas ja koskematon käsikirjoitus. Kaikki näytelmään valitut henkilöt kohtaisivat ensimmäisen kerran koe-esiintymisten jälkeen. Laitoin taustalle soimaan näytelmän kappaleita, joista säveltäjämme Hanna Marsh oli tehnyt malliversiot. Heijastin nyt valmistuneen logon seinälle suurena. Ohjaaja oli innoissaan: huone näytti sopivan pelottavalta niinkuin satukin olisi valmiina näytelmänä.

Ramandan tanssi on taianomainen, salaperäinen, ystävällinen, yllättävä ja korostaa sitä, miten olemme kaikki yhdessä, yhteisten asioiden äärellä ja toistemme tukena. Samanlaista on työryhmän työskentely. Kaikki antavat projektiin aina hieman enemmän, tarjoutuvat auttamaan toisiaan ja toteuttavat tämän näytelmän esille tuomista yhteisesti. Tästä työskentelystä ja monesta muusta tärkeästä asiasta saan kertoa tässä blogissa tulevan puolen vuoden aikana.

Tuottaja
Hanna Lehtinen


Ystäviä soittamassa harjoitusviikonlopun iltana. 18.2.2017.


Sara Ritala ja Ossi Björn harjoittelemassa ensimmäisiä kohtauksia yhdessä. 21.2.2017. 

Ramandan tanssi saa ensi-iltansa 8.10.

lähettänyt Hanna Lehtinen 3.4.2017 klo 8.38   [ 3.4.2017 klo 9.23 päivitetty ]

Kirjoitin Ramandan tanssi -sadun jo vuonna 1995. Olen lapsesta asti 
rakastanut mytologisia satuja. Kun ne tempaisivat Ohjaaja-käsikirjoittaja Birgit Tapaninen Baltzarminut mukaan tarinoihin ja seikkailuihin, pystyin näkemään todellisuuden sen monissa muodoissa. Näytelmä on kannanottoa yhteiskunnalliseen murrokseen, jossa juuri nyt elämme. Haluan saada ihmiset katsomaan omaa alkuperäänsä ja löytämään omien juuriensa kautta identiteettinsä, joka hukkuu globaalin aikakauden ääniin. Ramandan tanssin kautta löydetään maailma, jossa voi palata alkuperäisyyteen, maailmaan, jossa ihmiset ymmärtävät yhteyden luontoon ja toisiinsa, kunnioitus, rakkaus ja arvot pohjaavat heidän valintojaan.

Ihmisen pitää juurtua johonkin, johon hän uskoo, joka antaa turvallisuutta. Enää meillä ei ole uskontoa, ei kulttuuria eikä isänmaata. Toivon, että Ramandan tanssi olisi äänifoorumi ja tavoittaisi katsojissa tunteita ja ajatuksia, joista saisimme voimavaroja tähän päivään. Nyt, kun elämme aikaa, jolloin voimme teknologian avulla verkostoitua laajasti ja globaalisti, olisi hyvä, että voisimme yhdessä tuottaa tietoa humaanisia arvoja kunnioittaen, jakaen ja luoden.

Kiitos teille, että olette kanssamme!

Ohjaaja ja käsikirjoittaja,
Birgit Tapaninen Baltzar

Kuvat: Janna Danidova

1-4 of 4